”The process of embodiment is a being process, not a doing process.

It is not a thinking process; it is an awareness process

in which we the guide and witness dissolve into cellular consciousness.” 

Bonnie Bainbridge–Cohen

 

Esirangalliset liikemallit

värähtely • soluhengitys • huokoisuus • pulsaatio • napasäteily • hamuilu & peräjuurtuminen • esiranka/selkäjänne

Esirangalliset liikemallit ilmenevät ihmisessä alkionkehityksen aikana. Ne ovat laadultaan pehmeitä, aaltomaisia, nestemäisiä sekä jaksottaisia. Ne elävät edelleen myös tänä päivänä ruumiin kokemuksessamme esimerkiksi värähtelyn, nestemäisyyden ja huokoisuuden kokemuksina. Esirangallisia liikemalleja kehokokemuksessa tunnustelemalla voimme asettua muun muassa antamisen ja vastaanottamisen kysymysten äärelle. Ne ehdottavat mahdollisuutta tunteiden kohtaamiseen, tarkoituksenmukaiseen (tilanteen vaatimaan) toimintaan, toipumiseen ja vitaalisuuteen.

Esirangallisten liikemallien tarjoaman tuen päälle ovat rakentuneet rangalliset liikemallit, kuten selkärangan läpi kulkeva virtaava yhteys (pää-häntä-yhteys), ylä- ja alaruumiin välinen yhteys (homologinen), kehon saman puolen jäsenten välinen yhteys (homolateraali)  sekä ristikkäisten jäsenten yhteys (kontralateraali). Rangalliset liikemallit ovat vakaita ja rajojen sisällä pysyviä, sillä kuten sanottua, niissä on jo selkäranka luisena rakenteellisena elementtinä mukana, mikä luo kompaktiutta, selkeyttä ja rajaavuutta sekä mahdollistaa liikkeelle selkeitä suuntia.

Ensimmäiset neljä esirangallisia liikemallia eli värähtely, soluhengitys, huokoisuus, pulsaatio ja napasäteily ovat sisäisiä nesteen liikemalleja, jotka tapahtuvat organismin sisällä. Näissä liikemalleissa ei ole (vielä) mukana organismin liikettä tilan lävitse.

Kaksi viimeistä liikemallia mahdollistavat liikkeen tilassa.

Värähtely

Ensimmäinen liikemalli, värähtely, on rytminen aaltojen tiivistymisen ja laajentumisen liike. Se on kaiken liikkeen perusta, joka lävistää koko universumin.

Soluhengitys

Soluhengitys, on ensimmäinen liikemalli, joka tuottaa elämää. Tässä liikemallissa värähtelyn rytminen aaltojen tiivistyminen ja laajentuminen muuntautuu soluhengitykseksi ruumiin nestemäisessä ympäristössä. Soluhengitystapahtumassa on kyse solun sisäisestä nesteestä.

Huokoisuus 

Neste, joka kulkee soluihin sisään ja ulos (transitioneste) synnyttää irtipäästön hetken, joka kuljettaa yhdestä liikeimpulssista ja tietoisuuden tilasta toiseen. Tämä liikemalli luo kudosnestetasapainon kehossa. Huokoisuus on  nestemäinen liikemalli, jotka tapahtuu organismin sisällä. Niin huokoisuuden kuin pulsaation kautta asteittain voimistuen nesteet virtaavat ja laskevat vuoroveden lailla organismin lävitse. Pulsaatiota voisi sanoa sisäiseksi valtamereksemme. Huokoisuudesta esimerkkinä käytetään pesusientä. 

Pulsaatio

Solujen välinen neste on meri, jossa solut uivat. Tässä sisäisessä meressämme on vuoroveden kaltainen, aaltomainen liike. Kun pulsaation impulssi kohtaa ihon sisäisen kerroksen, se valmistelee kohtaamansa pinnan liikkumaan ulkoisen tilan lävitse. Pulsaation kautta koemme sisäisen liikkeemme, elämänvoiman sekä rajamme suhteessa ulkomaailmaan. Pulsaation kautta voi tavoittaa herkkävireisen siirtymän hetken, jolloin kehon sisäinen liike muuttuu ulkoiseksi liikkeeksi, jolloin keho (tai sen osa) kulkee läpi tilan. Pulsaatio on siirtymä ruumiin tilan läpi lävistävän liikkeen ja paikallaan olon välillä.

Sädettäisyys/napasäteily

Napasäteilyn liikemalli on ensimmäinen liikemalli, joka kantaa organismin sisäisen liikkeen liikkeeksi ulkoiseen tilaan. Napasäteily on kuuden jäsenen  (pää, häntä, kädet ja jalat tai esimerkiksi meritähden kuusi sakaraa)  sädettäistä nesteen liikettä keskustan eli navan lävitse. Sikiönkehityksessä napanuora kuljettaa sikiölle ravinteita sekä vie pois kuona-aineita keskuksen eli navan kautta . 

Hamuilu & peräjuurtuminen

Hamuilu orientoi liikettä suun ja peräaukon välille ruuansulatuselimistön äärelle. Päästä (suusta)  tulee liikettä ohjaava jäsen yhdessä hännän (peräaukon) kanssa. Nämä muodostavat kehon vertikaalisen akselin ja symmetrian. Keskilinja alkaa rakentua. Ihmisen kehityksessä jo lapsivedessä oleva sikiö hamuilee peukaloaan loppuraskauden aikana ja vastasyntynyt löytää nännin ja ravintoa juuri hamuilun kautta.

Selkäjänne/hermostoputki

Esiranka ja selkäjänne jatkavat keskilinjan rakentumista. Ihmisalkion kehityksessä luinen selkäranka alkaa muotoutua selkäjänteen (notochord)  ja hermostoputken (neural tube) ympärille, kun ruuansulatuselimistön nesteiden liikkeen lisäksi nesteet liikkuvat  myös selkäjänteessä ja hermostoputkessa.

Tulevissa kirjoituksissa keskityn tarkemmin jokaiseen liikemalliin erikseen. Pysy siis kuulolla!

Tuleva tapahtuma:

Järjestän su 29.9. klo 11–17 Huokoisen liikkeen päivän Arabianrannan Studio Viramalla eli Bokvillanin 2 krs:n pienessä salissa. Mukaan mahtuu max 8 osallistujaa. Päivän aikana kuljetan sinut aistimaan ja tutkimaan esirangallisia liikemalleja eli ruumiin nestemäistä kokemustasi yksin ja yhdessä ryhmän kanssa. Et tarvitse mitään ennakkotietoja tai -taitoja osallistuaksesi.

Avustajat voivat osallistua ilman maksua. Tila ei valitettavasti ole esteetön, sillä toiseen kerrokseen kulkevat portaat eikä hissiä ole. Otathan yhteyttä, jos sinulla heräsi kysymyksiä tai jokin asia pohdituttaa: crista.soskolne@gmail.com. Pohditaan ratkaisua yhdessä!

Huokoisen liikkeen päivä
Bokvillan, 2 krs, Hämeentie 125, 00560 Helsinki (ARABIANRANTA)
Su 29.9.2024 klo 11–17 (lounastauko klo 13–14),  pienryhmä (max 8 osallistujaa), 90€

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ